Päivä 10: Guayaquil-Lima-Pisco

Oli siis jäähyväisten aika, jouduttiin lähtemään luksusluukusta entisen sisäministerin (eli Julion faijan) hellästä hoivasta kohti Limaa. Bussi lähti 11.30 aamusella. Se oli Royal Class, penkit oli leveät, menivät melkein vaaka-asentoon ja edessä oli pöytä missä pelattiin korttia varmaan 10h. Lisäksi matkalla tarjottiin kolme ruokaa. Siinä ne hyvät puolet sitten olikin. Penkit oli tekonahkaa ja helvetin hiostavat, bussista oli ilmastointi rikki ja muutenkin sitä operoitiin banaanivaltiomaisesti: aina oli joko kuuma tai kylmä, useimmiten kuuma (ja haisi pahalle). Ruoka oli ok mutta sitä oli liian vähän. Matkan aikana joltain paikalliselta pöllittiin kamera ja yheltä turistilta kamera ja yksi (1) kenkä, niitä käytiin poliisilaitoksella selvittelemässä. Matka kesti jotain 27 tuntia.

Limaan päästyämme ja busseja selviteltyämme päätettiin ottaa yhden taksisedän tarjous heittää meidät suoraan Piscoon 250 solella (jotain 35e), matka 2,5 tuntia. Auto kävi kaasulla, hassua :) Käytiin Burger Kingissä Limassa, sanoin kuskille et ois parempi et otetaan laukut mukaan jolloin se heitti mulle auton avaimet ja lähti jotain puhelua soittamaan, ihan ok :) Ehkä turistit ei niin hirvein usein pölli takseja :D

Saavuttiin Piscoon pimeän tullen suoraan hotellin ovelle. Vähän kalliihko, jotain 11 taalaa/yö mutta täällä onkin sitten uima-allas, pöytäfutis, bilis yms ja oikein siistit huoneet ja suihkut. Uni maitti.

Päivä 11: Pisco

Käytiin Islas Ballestasilla joita myös köyhän miehen Galapagokseksi sanotaan. Siellä oli mm. merileijonia, Booby-lintuja, Humbold-pingviinejä, delfiinejä ja kaiken maailman lintuja iiiiihan homona. Kuten kaikki tietää, paskat viehättävät toisiaan ja enköhän mä päähän saanu täysosuman.

Lisäksi käytiin luonnonpuistossa joka ei nyt ihan vastannu sitä vihreää mielikuvaa joka mulla semmosista oli: Mantereen toisiksi kuivinta aluetta, sadetta keskimäärin 1,9mm vuodessa, voitte kuvitella että hiekkaa oli eikä juuri mitään muuta. Nojoo, jylhiä kallioita merenrannalla. Meksikossakin sentään on edes kaktuksia..

Matka jatkuu huomenna Nazcaan kuuluisia Nazcan viivoja katsomaan pienlentokoneella, siitä huomisiltana yöbussilla Arequipaan jonka lähimaastossa maailman toisiksi syvin, 3191m korkea kanjoni (Canyon del Colca). Arequipasta matka jatkuu Punoon, joka on maailman korkeimmalla sijaitsevan navigoitavan järven, Titicacan rannalla. Punosta Cuzcoon jossa kait taas räftingiä, paljon Incaa ja mm. Macchu Picchu. Cuzcosta lentäen Limaan, paluuliput on jo 22.12. bussiin Guayaquiliin josta vielä todnäk jouluaattona jatketaan Quitoon, jossa siis 27.12. asti kunnes palataan Meksikoon.

Pää kesii ku poltin sen surffatessa :S