Päivä 18: Puno-Cuzco

Aikaisin aamulla (eli kasilta) bussi suuntasi sitten kohti inkapääkaupunki Cuzcoa. 7 tunnin rattoisan matkan jälkeen metsästeltiin hotellia jonkin aikaa, lonely planetista ei tällä kertaa kauheasti hyötyä ollut. Loppujen lopuksi päädyttiin kalliihkoon (30 solia/yö/lätty eli 7.6e) vaihtoehtoon joka ei oikeastaan kunnolla miellyttänyt ketään, perus :D Käytiin varailemassa matkat, Macchu Picchu oppaalla 112 taalaa ja rafting 4-5 luokan koskessa 35 taalaa. Illallinen kiinalaisessa ja hotelliin chillaamaan. Kipeänä: Vesa. Toipumassa: Arttu. Vatsa oikuttelee: Antti

Päivä 19: Cuzco

Tiistaipäivä jäi sitten ihan Cuzcoon tutustumiseen. Täälläpä onkin mukavasti museota ja kirkkoa nähtävänä, paskiaiset on vaan kivasti nostanu hintoja. Lonely Planetin mukaan (2004 painos) boleto turístico, jolla piti päästä kirkkoihin ja lähes kaikkiin museoihin piti maksaa 5 taalaa. Nytpä maksettiin siitä yli 10 taalaa ja selvisi ettei sillä pääse enää kirkkoihin, pitää ostaa niitä varten toinen viidellä taalalla. Kierreltiin siis museoita, yksi siisti luostari oli ja magein, toki 3 taalaan erillishinnalla, oli inkamuseo. Vesa oli tosi pois pelistä, joskin mukana, koko päivän. Illansuussa kun palattiin hotellille räjähti mullakin viimein pakki ja jäi syömiset saatika ulkoilut siltä illalta väliin. Illan status: Kipeänä: Vesa, Antti, Jouni

Päivä 20: Macchu Picchu

Keskiviikkoaamuna sitten koko joukko päästiin lähtöön, osa kylläkin aika puolikuntoisina, klo 06.00 aamulla. Mulla oli oikeastaan ihan hyvä olo ja sain hitaasti syötyä aamiaisetkin. Junamatka Aguas Calientesin kaupunkiin 4 tuntia, siitä bussilla puoli tuntia ylös Macchu Picchu -vuorelle. Täytyy kyllä sanoa, että tuo unohdettu inkakaupunki oli aika vaikuttava, ei vähiten kiitos sijaintinsa.. aivan uskomattoman kauniit maisemat joka suuntaan, kuvia tulossa sitten! Antti veti aika epäkuntoon ylhäällä ja melkein koko kierroksen leputteli alempana, toipui sitten vähän ennen lähtöä ja ehti vielä kiertää paikat. Paluu Cuzcoon 20.20, vuodelepoa melkein koko porukalla loppuilta.

Macchu Picchu on kieltämättä hieno, mutta myös aivan sairasta rahastusta. Aguas Calientesiin pääsee ainoastaan junalla, yksi junayhtiö, turistit maksavat meno-paluusta jotain 60 taalaa. Bussi ylös vuorelle 12 taalaa meno-paluu. Sisäänpääsy jotain 20 taalaa. Ja näin siis opiskelijalta. Kuuluisa Inca Trail, inkojen käyttäma vaellusreitti, 36km Macchu Picchulle, maksaa oppaineen jotain 250 taalaa vähintään eikä trailille pääse ilman opasta. Referenssinä nyt vois heittää muuten hintatasosta: Lento Cuzco-Lima 70 taalaa, bussimatka Lima-Guayaquil 17 taalaa (kestää 27h). Ok illallinen juomalla 6-7 taalaa.

Ihme vatsapöpö kyllä vallannut. Illan tilanne: Anna täysin OK, Artty täysin toipunut, Vesa toipumaan päin, Antti ja Jouni vuoteen omina. Ainakin mulla, Vesalla ja Antilla aika samat oireet: ripuli, pahoinvointi, ruokahalun menetys ja aina kun syö tuntuu että se jää ruokatorveen eikä vatsa tee elettäkään sulattaakseen ruokaa.

Päivä 21: Cuzco

Tänään sitten suuri rafting-päivä. Antti jäi suosiolla sänkyyn, sanoi ettei viitsi paskoa märkäpukuun. Mullakin aamulla semihuono olo taas, otin kolmannen Immodiumin. Sain aamiaiseksi vedettyä vähän jugua. Siinähän se vatsa sitten tykkäsi aamukävelystä rafting-toimistolle niin paljon, että päätin tehdä antit ja jäädä mielummin käyttelemään vessaa :( 35 taalaa meni sinne, samoin todennäköisesti lähes ainoa mahdollisuus laskea 4-5 luokan koskea pari tuntia. Lisatietoa raftingista ja luokituksista. Harmittaa ihan vietävästi, toivottavasti Anna pärjää, käskin Arttua ja Vesaa huolehtimaan :(

Tässä sit telkkaria, nettiä ja jotain chillailua, ärsyttää. Kohta vois koittaa syödä jotain. Vähänkö menee hermot jos vatsa kettuilee viel huomenna, edessä lento Limaan ja 27h bussissa.. Ehkä tämä tästä. Kaiken matkustamisen jälkeen taitaa tuntua vasta lomalta seuraavan kerran jouluaattoiltana kun saavutaan Quitoon :) Pitänee etsiä joku joulubuffet sieltä :)