Päivä 12: Pisco-Ica-Nazca-Arequipa

Aamulla paineltiin sitten paikallisbussiasemalle, siellä tosissaan oli mennä hermot yhteen kerjäävään äijään.. "mun mielestä rahan pyytäminen on reilumpaa ku ryöstäminen" justjuu HV. Pisco oli kyllä aika kauhea paikka muutenkin, sinne ei onneksi tartte palata. Kämäsellä bussilla paineltiin Icaan jossa vaihdettiin Nazcan bussiin. Tuli vähän kiire niitä viivoja katsomaan ku oltiin niin myöhään Nazcassa ja lentokenttä meni viideltä kiinni. Noh, napattiin sit bussipysäkin saalistajilta pikamatka lentokentälle ja siitä hypättiin pienkoneeseen puolen tunnin lennolle viivojen päälle. 65 taalaa siitä huvista sai maksaa ja voin kyllä sanoa, että viivat näyttävät huomattavasti isommilta ja paremmilta kuvissa ku luonnossa, aika perseestä suoraan sanoen oli. Noh, tulipahan lennettyä kuusipaikkaisen kyydissä ekaa kertaa! Illalla klo 23 lähti sitten bussi Arequipaan, aika velttona oli jalat eikä oikein kunnolla saanu nukuttua vaikka ihan kunnon bussi olikin.

Päivä 13: Arequipa

Saavuttiin aamupäivällä Arequipaan, napattiin hostellissa vähän lepiä huonosti nukutun bussiyön päälle ja oikeastaan koko päivän oli vähän nihkeä olo mulla, onneksi illalla meni jo ohi sitten. Vähän käyskenneltiin kaupungilla, syötiin, shoppailtiin (pojat osti öljymaalaukset) ja järkättiin seuraavan päivän reissu. Ja käytiin peliluolassa pelaamassa Virtua Cop kakkosta ja Sega Rally kakkosta ja ilmakiekkoa :) Arequipa on kyl kaupunkina aika siisti ja kaunis, aika loistomesta oikeastaan. Ainakin näihin kalastaja"kyliin" (yli 100 000 asukasta) verrattuna.

Päivä 14: Colcan kanjoni

Aamulla lähdettiin taas matkatoimiston matkalle maailman toisiksi korkeimpaan kanjoniin, Canyon del Colcaan tutustumaan. Nähtiin vaihteeksi tosi upeeta vuoristomaisemaa, joskin vuoriin on jo aika turtunu. Lisäksi nähtiin laamoja, alpakoita ja jotain kolmansia vastaavia joiden nimeä en muista. Lisäksi ihmeteltiin alkuperäiskansojen hautoja (näin paljon ihmisluita) ja vähän reippaltiin 3800m korkeudessa. Korkeimmillaan käytiin 4900m korkeudessa, aika HC. Korkeussairauteen auttaa kokaiinipensaan lehdet jotka on Perussa laillisia. Syötiin koka-karkkeja, koka-keksejä, juotiin kokateetä ja pureskeltiin kokalehtiä. Ei ne mitään päätä sekaisin laita mutta korkeuden aiheuttamiin ongelmiin kuulemma auttaa. Yövyttiin pikkukyläsen hostellissa.

Päivä 15: Colcan kanjoni

Aamulla oli kuuden aikaan lähtö kondorikotkia bongaamaan. Niilläpä on nyt pesimisaika joten kytättiin vajaa 2h eikä nähty yhtäkään. Ehdittiin ajaa minuutti pois kunnes yksi sitten majesteetillisesti ilmestyi kanjoniin leijailemaan, odotus siis palkittiin ja pari kuvaa saatiin. Ei vaan ollu täysikasvuinen joiden siipiväli on jotain 2,8-3m. Palattiin lounaan ja parin kylän kautta takaisin Arequipaan illaksi, perus kaupungilla pyörimistä ja Uunon pelaamista :)

Päivä 16: Arequipa-Puno

Aamupäivällä hypättiin sitten taas vaihteeksi bussiin ja ajettiin jotain 6 tuntia Punoon, joka on 3800m korkeudessa olevan järven, Titicacan rannalla. Oltiin oikeastaan taas niin myöhään perillä ettei juuri ehditty ku säätää yösija ja seuraavan päivän aktiviteetit (ja syödä ja käydä rokkipaarissa). Artulla iski paarissa joko korkeus tai ruokamyrkytys tai molemmat kun kävi oksentamassa ja vähän myöhemmin miltei pyörtyi ja iski lärvinsä oveen. On täällä ilma tosiaan vähän ohkasempaa, kyllä sen tuntee jäsenissä, keuhkoissa ja sydämmessä.

Päivä 17: Puno

Arttu oli yöllä oksentanut ja ripuloinut menemään niin ettei pahemmin ollu nukkunu, Vesa oli aamulla niin ripulissa ettei päässyt retkelle ollenkaan. Antillakin oli jotain vatsaongelmia. Noh, meitä 4 kuitenkin pääsi matkaan joskin Arttu vaan katui ettei jäänyt sänkyyn. Mentiin paatilla katsomaan Uros-heimon heinästä tehtyjä kelluvia saaria, oli kyllä aikamoisia. Olivat aikoinaan järvelle muuttaneet inkoja pakoon. Heinää oli niin saaret ku rakennuksetkin, mageeta oli ja pistän myöhemmin kuvia jotka varmaan selventää tilannetta :)

Kohta mennään vielä katsomaan jotain hautatorneja, Vesa vieläkin niin pipinä ettei lähde. Huomenna sitten oikeastaan viimeiselle etapille, 7h bussimatkan päässä olevaan Cuzcoon josta odotukset on kyllä korkealla! Pitänee tästä kokalehtiä popsimaan jottei tule korkeuspahoinvointia :D